Liikenne tuottaa noin neljäsosan maailman hiilidioksidipäästöistä. Raskaassa liikenteessä, merikuljetuksissa ja ilmailussa tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, ja toimiin on ryhdyttävä nopeasti, jotta liikenteen merkittävät päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa tulevina vuosikymmeninä. Vaikka sähköistyminen etenee, polttomoottoriajoneuvoja on vielä pitkään enemmän kuin sähköajoneuvoja.
”Bio- ja sähköpolttoaineiden osuus on Euroopassa varmasti yhteensä yli 10 %, mutta määrää pitäisi kasvattaa nopeammin, sillä kysyntää kyllä olisi. Päättäjät ovat tiettyihin huolenaiheisiin perustuen rajoittaneet näiden polttoaineiden osuutta sen sijaan, että sääntöjä olisi vahvistettu. Markkinoilla voidaan kehittää uusia ratkaisuja, kunhan säännöt ovat tiedossa.”
Näin toteaa tohtori Carlo Hamelinck, Amsterdamissa toimivan riippumattoman Gear Up ‑konsultointiyrityksen osakas. Hän on erikoistunut auttamaan yrityksiä ja valtioita hyödyntämään ja hankkimaan kestävää biomassaa ja laajentamaan liikennepolttoaineiden ja laajemmin biotalouden raaka-ainepohjaa.
”Biopolttoaineiden kokonaiskulutus Euroopassa on tällä hetkellä noin 17 miljoonaa tonnia vuodessa, ja tätä määrää on lisättävä huomattavasti. Uskon, että uusiutuvilla polttoaineilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mihin päättäjillä tällä hetkellä riittää tahtoa", hän jatkaa.
Sähköistäminen ja uusiutuvat polttoaineet avainasemassa
Euroopan komissio on viime vuosina panostanut vahvasti sähköiseen liikkuvuuteen, ja liikennettä pyritään sähköistämään entistä laajemmin.
”Erityisesti meriliikenne ja ilmailu vaativat dieselin ja kerosiinin tyyppisiä polttoaineita. Erilaiset lait Euroopassa edellyttävät vihreämpien polttoaineiden käyttämistä näissäkin segmenteissä, ja uusiutuvien polttoaineiden kysyntä niissä kasvaa. Tällä hetkellä EU sallii käytännössä useiden erityyppisten uusiutuvien polttoaineiden käytön.”
”Tavoitteena on vähentää kasvipohjaisten polttoaineiden käyttöä. Jatkossa Euroopassa on merkittävää kysyntää muille uusiutuville polttoaineille kuten kehittyneille biopolttoaineille. Euroopan komissio haluaa käyttöön myös paljon niin sanottuja sähköpolttoaineita, jotka tuotetaan uusiutuvalla sähköllä, jolloin sähköstä voitaisiin saada nestemäistä polttoainetta liikennekäyttöön vetyä hyödyntämällä.”
Carlo Hamelinckin mukaan tarvitaan siis sekä sähköistämistä että uusiutuvia polttoaineita – joko perinteisiä uusiutuvia polttoaineita tai kehittyneitä uusiutuvia polttoaineita.
UPM suunnittelee uutta biojalostamoa
Biopolttoaineiden valmistukseen voidaan käyttää monenlaisia jätteitä ja tähteitä. Tiettyjen jätteiden, kuten kasviöljyjen (esimerkiksi käytetyn paistorasvan) ja eläinrasvojen, saatavuudella on kuitenkin luonnollinen rajansa, mikä vähentää näiden polttoaineiden skaalattavuutta.
UPM:n nykyinen Lappeenrannan biojalostamossa käytettävä kestävä raaka-aine on sellun tuotannon tähteenä syntyvä raakamäntyöljy, mikä tukee tehokkaasti kiertotaloutta.
Yhtiön kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon lisäämistä koskevissa suunnitelmissa biopolttoaineiden tuotannossa käytettäviä tähdemateriaaleja ovat metsäteollisuuden tähteet ja sivuvirrat. Rotterdamiin Hollantiin mahdollisesti rakennettavan nykyistä suuremman biopolttoainejalostamon vuosikapasiteetin ennakoidaan olevan maksimissaan 500 000 tonnia korkealaatuisia uusiutuvia polttoaineita, kuten kestävän kehityksen mukaista lentopolttoainetta, sekä petrokemian raaka-aineita esimerkiksi biomuoveille.
UPM:n kehittyneet biopolttoaineet kuuluvat uusiutuvan energian direktiivin (RED) vaativimpaan kestävyysluokkaan, johon sisältyvät maa- ja metsätalouden tähteistä tehdyt biopolttoaineet. Koska biopolttoaineiden raaka-aineina käytetään jätteitä ja tähteitä, biomassan saatavuushaaste on usein nostettu esiin perusteluksi biopolttoaineiden roolin minimoimiselle kun tavoitellaan hiilestä irtautumista liikennesektorilla.
UPM Forest Action -metsävastuullisuusohjelma
Kolmasosa kaikista liikenteen fossiilisista polttoaineista korvattavissa
Imperial College London Consultants -yhtiön yksityiskohtaiseen mallinnukseen perustuvassa raportissa todetaan, että kestävän biomassan potentiaalisen saatavuuden perusteella Euroopassa voitaisiin luonnon monimuotoisuutta haittaamatta tuottaa vuosittain jopa 350 miljoonaa tonnia jätepohjaista kehittynyttä biopolttoainetta vuoteen 2050 mennessä.