Lappeenranta on kehittynyt nykyiseen kukoistukseensa käsi kädessä UPM:n kanssa. Metsäjätti on vaikuttanut Lappeenrannan vaurastumisen ja innovaatiotoiminnan keskiössä jo yli 120 vuoden ajan. Nyt Itä-Suomen rajakaupunki on valittu kokoluokassaan yhdeksi Euroopan vihreimmistä.
”Ilman UPM:n panosta Lappeenranta tuskin olisi kehittynyt tuntemaksemme elinvoimaiseksi keskukseksi”, sanoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
Jarvan toteamus on muutakin kuin hatunnosto kaupungin suurimmalle veronmaksajalle. Siitä asti, kun Kaukaan tehdas perustettiin historialliseen linnoituskaupunkiin vuonna 1873, Lappeenrannan ja UPM:n kehitys ovat tukeneet tiiviisti toisiaan.
Kaupunginjohtajan neljännen kerroksen toimistosta aukeaa avara näkymä kaupunkia vaurastuttaneiden metsien ylitse. Metsän raaka-aineista tuotetaan nyt sellun, paperin ja sahatavaran lisäksi uudenlaista vihreää kultaa – uusiutuvat biopolttoaineet, biokemikaalit ja biolääketieteen tuotteet ovat kiertotalouden merkittäviä innovaatioita.
UPM:n Lappeenrannan biojalostamo on osa kaupungintalosta itään sijaitsevaa tehdasintegraattia, joka koostuu jalostamon lisäksi sellu- ja paperitehtaista, sahasta sekä tutkimuskeskuksesta. Yli tuhannella työntekijällään UPM on Lappeenrannan suurin yksityinen työllistäjä.
”UPM:n työllistää suoraan ja epäsuoraan yhteensä yli 1 800 yhteisömme jäsentä. Lukuun mahtuu paljon opiskelijoita, ja meille onkin tärkeää, että opiskelijat työllistyvät ja jäävät Lappeenrantaan asumaan vielä valmistumisen jälkeen”, Jarva kertoo.
Vihreä mallikaupunki
Kaukaan tehtailta on hyvät näkymät Saimaalle, jota Jarva kuvaa yhdeksi parhaista syistä asua Lappeenrannassa. Euroopan neljänneksi suurimman järven 15 000 kilometrin rantaviiva ja 14 000 saarta tarjoavat loistavat puitteet turismille. Samalla Saimaa on lukemattomien lajien, kuten kaikkien rakastaman saimaannorpan, arvokas elinympäristö.
Huhtikuussa alueelle myönnettiin UNESCO Global Geopark -status vain vähän sen jälkeen, kun Lappeenranta valittiin yhdeksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Euroopan komissio nimitti Lappeenrannan alle 100 000 asukkaan kaupunkien vuoden 2021 European Green Leaf Award -kilpailun voittajaksi Bulgarian Gabrovon ohella. Kilpailun raati kehui Lappeenrantaa ”vihreäksi mallikaupungiksi”, jonka maailmanluokan yliopisto tekee uraauurtavaa tutkimusta ja kehitystä puhtaan energian, kestävyyden, kiertotalouden ja vesiteknologian aloilla.
”Viimeisen 20 vuoden aikana olemme edistäneet ympäristöasioita huomattavasti. Kaupungin hiilipäästöt laskivat 46 prosenttia vuosien 1990 ja 2019 välillä, ja pyrimme hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä”, Jarva kertoo.
Yhteisön tukipilari
Kertoessaan kuinka perusteellisesti UPM on vaikuttanut kaupunkiin, Jarva viittaa länteen päin kohti lentokenttää ja yliopistoa.
”Harvalla 73 000 asukkaan kaupungilla on oma lentoasema. UPM:n vaikutus Lappeenrannan infrastruktuuriin on ollut ratkaisevan tärkeää. Yhtiö on ollut suuren mittakaavan investointien liikkeelle paneva voima sisävesiliikenteestä rautatieyhteyksiin.”
Kaupunginjohtajan mukaan myös Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on vahvat siteet UPM:ään. ”Suuri osa yliopiston tutkimuksesta liittyy metsätalouteen ja kemikaaleihin, ja UPM osallistuu useiden biopohjaisten innovaatioiden pilottihankkeisiin.”
UPM osallistuu paikalliseen tutkimukseen ja koulutukseen aktiivisesti järjestämällä kouluryhmille esittelykierroksia Kaukaan tehdasintegraatissa ja vierailemalla lukioissa. Ammattikoulun opiskelijoita kannustetaan harjoitteluun Kaukaalle. Joka vuosi noin 170 opiskelijaa kartuttaa arvokasta työkokemusta tehtailla kesäharjoittelijoina.
Kehittävää yhteistyötä
”Lappeenranta ja UPM ovat aina olleet riippuvaisia toisistaan, ja kehitämme läheistä suhdettamme järjestelmällisellä dialogilla”, Jarva kertoo.
Kaupunki, yliopisto ja 40 paikallista yritystä yhdistivät voimansa kestävän kasvun puolesta perustamalla Green Reality -verkoston, joka tarjoaa yhteistyöalustan kiertotaloutta tukevan liiketoiminnan edistämiseksi Etelä-Karjalan alueella. UPM osallistuu verkoston ohjausryhmään.
Verkoston jäsenenä UPM pilotoi uutta energiateknologiaa yhteystyössä pienempien paikallisten yritysten kanssa. Lisäksi UPM osallistuu suurempaan EU-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa sivuvirtoja hyödynnetään uusiutuvan betoninkorvike geposiitin tuottamisessa.
Yhteistyössä tuotettua biovoimaa
Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on kenties edistyksellisin esimerkki ekologisesta yhteistyöstä Lappeenrannassa. Kaupungin ja UPM:n yhdessä omistama voimalaitos tuottaa prosessihöyryä Kaukaan tehtaille ja puupohjaista lämpöä ja sähköä kaupungille. Voimalaitos kattaa jopa 85 prosenttia Lappeenrannan kaukolämpötarpeesta.
”Voimalaitos käyttää polttoaineena Kaukaan tehtaiden jäännösmateriaaleja ja UPM Metsän toimittamia hakkuutähteitä”, kertoo Kaukaan tehdasintegraatin johtaja Vesa Volmari. Hän lisää, että UPM:n suhde paikallisyhteisöön on parantunut viimeaikaisten hajupäästöjä vähentävien uudistusten myötä.
”Keskeisellä paikalla veden äärellä sijaitsevan suuren tehdasintegraatin toimintaan liittyy omat haasteensa, mutta paikallisyhteisö arvostaa kestävästi tuottamaamme sähköä. Suurin osa paikallisista tiedostaa UPM:n olevan merkittävä työnantaja, joka kartuttaa kaupungin tuloja”, Volmari jatkaa.
Vuonna 2013 Lappeenrantaan muuttanut Volmari arvostaa luonnon, historian, hyvien palvelujen ja nykyaikaisen elämäntyylin yhdistelmää kaupungin rennossa ilmapiirissä – erityisesti kolmevuotiaan lapsen isänä.
Yhteinen kestävyyden kieli
Kaukaan sellutehtaan energian talteenotosta vastaava insinööri Samuli Särkelä on Volmarin kanssa samoilla linjoilla.
”Paikallisyhteisö suhtautuu UPM:ään myönteisesti. Lähes kaikilla on perheenjäsen, joka on työskennellyt UPM:n tehtaissa”, hän kertoo.
Särkelä lisää, että UPM:n arvostusta lisää yhtiön tuki paikalliselle kulttuuri- ja urheilutoiminnalle, kuten Kaukaan tehtaiden naapurissa sijaitsevalle Lylyn urheilukeskukselle.
Lappeenrannan kaunis ympäristö ja mukavuus ovat vieneet Lapista muuttaneen Särkelän mennessään. ”Kaupunki on sopivan kokoinen, tehtailla on rento ilmapiiri, ja paikalliset ovat ystävällisiä. Tämä on hieno paikka kasvattaa lapset”, neljän lapsen isä summaa. ”Myös opettajavaimoni on rakastunut Lappeenrantaan, joten olemme taitaneet tulla jäädäksemme.”
Kaupunginjohtaja Jarvalle Särkelän perheen suunnitelmat ovat hyvä uutinen, sillä hän kaipaa Lappeenrantaan lisää nuoria perheitä. UPM:n vahva läsnäolo varmistaa, ettei kaupunki joudu kärsimään monille Itä-Suomen kunnille tyypillisestä muuttotappiosta.
”Lappeenranta ja UPM puhuvat samaa kestävyyden kieltä, joten haluamme edistää yhtiön jatkuvaa kasvua. Toivon, että UPM:n kunnianhimoiset tutkimus- ja kehityshankkeet johtavat innovaatioiden uuteen aaltoon”, Jarva sanoo.
Text: Silja Kudel