Tärkeimmät puurakentamista koskevat EU-säännöt

Miten Euroopan unionin päätökset vaikuttavat puurakennusteollisuuteen? Tämä yhteenveto tärkeimmistä säännöistä, määräyksistä ja aloitteista auttaa ymmärtämään, kuinka ne vaikuttavat puurakentamiseen liittyvään liiketoimintaasi.

Puupohjaiseen rakentamiseen sovelletaan monenlaisia EU-sääntöjä arvoketjun eri vaiheissa – metsästä elinkaaren loppuun. Pyysimme kahta asiantuntijaa opastamaan meitä monien käytäntöjen, prosessien ja sääntöjen läpi ja kertomaan, mitkä EU:n säädökset, direktiivit ja aloitteet ovat puurakennusteollisuudelle tärkeimpiä.

Millainen on puurakentamisen nykytila Euroopassa ja mihin olemme menossa? Entä mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa pysyä askeleen edellä?

EU-maiden välillä isoa vaihtelua

Lintuperspektiivistä katsottuna puurakennusten määrä ja tila Euroopassa vaihtelee suuresti maittain. Esimerkiksi ilmasto, kokemus ja perinteet vaikuttavat eroavaisuuksiin, mutta osansa on myös säännöillä.

Esimerkki puurakentamiselle myönteisestä sääntelystä löytyy Ranskasta, missä puolet julkisessa rakentamisessa käytetyistä materiaaleista pitäisi olla puuta tai muuta kestävää materiaalia. Pohjoismaissa vahva keskittyminen rakentamisen minimaaliseen hiilijalanjälkeen lisää välillisesti myös puumateriaalien käyttöä.

"Tanskassa ei saa rakennuslupaa, jos päästöt ovat liian korkeat", kertoo Aila Janatuinen, johtava asiantuntija Puutuoteteollisuus ry:stä. "Kun hiilijalanjälkeä tarkkaillaan ja rajoitetaan, puu – jo olemassa oleva vähähiilinen rakennusratkaisu – yleensä hyötyy."

Petri Heino Suomen ympäristöministeriöstä nostaa esiin Suomen ja Itävallan käynnistämän Euroopan puupolitiikan foorumin (WoodPoP). Foorumiin kuuluu 27 Euroopan maata, jotka vaihtavat kokemuksia ja parhaita käytäntöjä puunkäyttöä edistävistä säädöksistä.

"Tämä on erittäin tärkeää, koska puurakentaminen on hyvin eri vaiheissa eri Euroopan maissa", toteaa Heino, joka on ympäristöministeriön alaisen Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkönä (2016–2023) seurannut alan kehitystä tiiviisti.

Euroopan maiden kulttuurisista, maantieteellisistä ja poliittisista eroista johtuen erityisesti puurakentamista koskevia lakeja tehdään kansallisella tasolla. EU tekee kuitenkin alalle yleisesti suunnattuja sääntöjä, jotka vaikuttavat puurakentamiseen. Myös EU:n ilmastoaloitteet ja monet muut EU-toimet vaikuttavat puun käytön houkuttelevuuteen rakennusmateriaalina.

Tutustutaan niistä muutamiin tärkeimpiin.

Hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä

Heino huomauttaa, että EU:n aloitteet ja lainsäädäntö tukevat suurempia tavoitteita. ”Yksi tärkeimmistä tämänhetkisistä tavoitteista on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä.”

Jotta tavoite toteutuisi vuosisadan puoliväliin mennessä, Euroopan komissiolla on useita päästövähennyksiin liittyviä aloitteita kuten EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal, 55-valmiuspaketti ja Uusi eurooppalainen Bauhaus.

Green Deal keskittyy vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavaan suureen vihreään siirtymään. 55-valmiuspaketti puolestaan tähtää EU:n lainsäädännön tarkistamiseen, jotta EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa. Uusi eurooppalainen Bauhaus keskittyy rakentamaan esteettisiä, kestäviä ja osallistavia tiloja kaikille eurooppalaisille.

“Uusi eurooppalainen Bauhaus on komissiolta vahva kannustava signaali uusiutuvien materiaalien ja luonnonmateriaalien käyttöön etenkin rakennusalalla”, Heino sanoo.

Puurakennukset hiilivarastoina

Yksi kiinnostava aloite on myös EU:n hiilenpoiston sertifiointiin liittyvä, vapaaehtoisuuteen perustuva koko EU:n laajuinen rakenne.

"Rakennusalan puutuotteet voivat lopettaa elinkaarensa hiiltä sitovana biohiilenä, ja komissio ehdottaa myös, että pitkäikäiset tuotteet, kuten puupohjaiset rakennusmateriaalit, ovat yksi hiilen varastoinnin muoto", sanoo Heino, joka näkee hiilenpoiston sertifioinnin positiivisena uutisena puurakentamiselle.

”On kuitenkin tärkeää pitää silmällä, mitkä ovat tarkat vaatimukset ja laskentatavat. Olisi parasta tarkastella koko rakennuskannan hiilivarastopotentiaalia yksittäisten tuotteiden sijaan. Aivan kuten teemme metsien kanssa; painopiste ei ole jokaisessa puussa, vaan hiilessä, jonka metsien kokonaispinta-ala pystyy sitomaan”, Heino toteaa.

"Näiden asioiden tehokas ja viisas hoitaminen edellyttää, että puurakennusteollisuudella on vahva edustus EU:ssa betoni- ja terästeollisuuden tapaan."

Vähäiset ympäristövaikutukset CE-merkinnän kriteerinä

Rakennustuoteasetus (CPR) on yksi EU:n säännöksistä, joka vaikuttaa suoraan puurakennusalan yrityksiin kaikissa jäsenmaissa ja sen ulkopuolella.

CPR koskee kaikkia rakennustuotteita, ei vain puusta valmistettuja. Sitä tarkistetaan parhaillaan, jotta kestävistä tuotteista tulisi normi EU:ssa ja samalla vauhditettaisiin kiertotalouden liiketoimintamalleja.

Tärkeä kohta uudistetussa asetuksessa on rakennustuotteiden ympäristöominaisuuksien sisällyttäminen CE-merkintäkriteereihin. CE-merkintä osoittaa, että tuote täyttää olennaiset EU-vaatimukset, mikä mahdollistaa sen vapaan markkinoinnin ja myynnin Euroopan talousalueella (ETA).

”Rakennustuotteiden kriittisin ympäristöominaisuus on hiilijalanjälki”, Aila Janatuinen toteaa. "Koska puutuotteiden ilmastovaikutukset ovat pienempiä kuin muiden tuotteiden, tämä sääntelyuudistus rohkaisee puupohjaisten tuotteiden käyttöä rakentamisessa.”

Huomio rakennusten energiatehokkuuteen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on myös yksi kiinnostava EU-laki, tai kuten Janatuinen kuvailee, ““energiatehokkuusdirektiivin rakentamiseen liittyvä sisar”. Tämän lainsäädännön, jota myös parhaillaan tarkistetaan, on tarkoitus parantaa rakennusten energiatehokkuutta.

”Vain noin kaksi prosenttia rakennuskannasta on uudisrakennuksia, joten tämä direktiivi on suunnattu vahvasti olemassa olevien talojen energiatehokkuuden lisäämiseen”, Janatuinen selittää.

Uudistuksen myötä painopiste on siirtymässä myös rakennusten koko elinkaaren energiankulutuksen tarkasteluun, mukaan lukien rakennustuotteiden valmistukseen käytettävään energiaan, hän korostaa.

"Tämä vahvistaa puutuotteiden asemaa, koska muiden materiaalien valmistuksessa kuluu puutuotteita enemmän energiaa."

Vastuulliset toimittajat tukevat tavoitteissa

Miten puurakentamisen ammattilaiset voivat parhaiten valmistautua EU:n sääntöihin ja aloitteisiin lähitulevaisuudessa?

Janatuinen ja Heino suhtautuvat myönteisesti siihen, että EU suosii jatkossakin vähäpäästöistä rakentamista, mikä tarkoittaa ennen kaikkea puuta. Molemmat korostavat ympäristötuoteselosteiden (EPD) merkitystä. Ne ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, kolmannen osapuolen hyväksymiä asiakirjoja, jotka auttavat rakennusurakoitsijoita ja suunnittelijoita ymmärtämään paremmin projekteissaan käytettyjen tuotteiden ja materiaalien ympäristövaikutuksia.

Tähän asti EPD:t ovat olleet vapaaehtoisia, mutta UPM Plywoodilla on jo EPD:t WISA-vanerituotteille.

”Kaikkien alan ihmisten kannattaisi opetella alan terminologiaa: on hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, joka tarkoittaa myönteistä vaikutusta. Nämä näkyvät vastuullisten yritysten sivuilta löytyvissä EPD:issä", Janatuinen sanoo.

Petri Heino muistuttaa, että pyrkimys pienentää jo ennestään erittäin kestävien puutuotteiden ilmastojalanjälkeä on jatkuvaa ja loputonta.

”EU:n suunta on selvä: tavoittelemme hiilineutraaliutta. Tämä tarkoittaa, että kaikkien yritysten on tiedettävä valmistamiensa, myymiensä tai käyttämiensä tuotteiden jalanjälki. EPD:t on siis oltava kunnossa, mutta myös päästöjen vähentämissuunnitelmat täytyy olla”, Heino huomauttaa.

"On oltava ennakoiva ja parempi kuin lainsäädäntö edellyttää."

EU-lainsäädännön tyypit

Asetukset: Lait, jotka astuvat heti voimaan ja ovat sitovia kaikissa EU-maissa.

Direktiivit: EU-maita vaaditaan saavuttamaan tietty tulos, mutta jätetään maille vapaus itse päättää käytettävät keinot.

Suositukset ja lausunnot: EU:n toimielinten näkemyksiä ja ehdotuksia ilman juridisia velvoitteita.

Lähde: Euroopan komissio

Tärkeimmät EU:n käytännöt, aloitteet ja lainsäädäntö, joita kannattaa seurata

EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal: Aloitepaketti, jolla tuetaan EU:n hiilineutraalius 2050-tavoitetta

55-valmiuspaketti: EU:n lakiuudistuksia ja aloitteita kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämiseksi 55 % prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Uusi eurooppalainen Bauhaus: Aloite yhdistää Green Dealin elinympäristöömme

EU-taksonomia: Yleinen luokittelujärjestelmä kestäville taloudelliselle toiminnalle

Hiilenpoiston sertifiointi: Vapaaehtoinen, EU:n laajuinen sääntelykehys hiilenpoistojen sertifiointiin

Rakennustuoteasetus: Yhdenmukaistetut säännöt rakennustuotteiden markkinointia varten EU:ssa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD): Käytännöt ja tukitoimet, jotka auttavat hallituksia parantamaan energiatehokkuutta.

Näin EU-säädökset vaikuttavat puurakentamiseen

Sara Steensig