Yli 400 000 nuorta on käynyt Yrityskylässä
Tähän mennessä Suomen Yrityskylissä on ehtinyt käydä jo noin 400 000 nuorta. Yrityskyliä on yhdeksällä alueella ympäri Suomen.
Ensimmäinen Yrityskylä perustettiin vuonna 2010, jotta lapsille ja nuorille voitaisiin opettaa yhteiskunnallisia taitoja uudella tavalla. Yrityskylissä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset lapset ja nuoret toimivat pienoisyhteiskunnassa. Kaikille on omat roolinsa sekä työntekijöinä että yhteiskunnan jäseninä. Ihan kuten aikuisten maailmassa.
”Työelämä voi tuntua kuudesluokkalaisesta aika kaukaiselta, mutta kun on tällaista innostavaa ja käytännönläheistä tekemistä, niin brändit, joita ympäristössään näkee, muuttuvat lasten silmissä todellisiksi toimijoiksi”, Solas sanoo.
Toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, ja Solaksen mukaan esimerkiksi tänä vuonna noin 80 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista vierailee Yrityskylässä.
”Palaute on yleensä erittäin positiivista, niin lapsilta kuin opettajilta.”
Yrityskylissä lasten toimintaa ohjaavat pedagogisten asiantuntijoiden laatimat käsikirjoitukset, jotka seuraavat opetussuunnitelmaa. Niiden myötä opitaan muun muassa kestävästä kulutuksesta ja ihan perinteisestä työnteosta.
Sijoitus tulevaisuuteen
Kestävä kehitys ja sen opettaminen ovat selvästi nousseet tärkeiksi teemoiksi kouluissa, ja ne ovatkin nykyään vahvasti mukana opetussuunnitelmassa. Hallitusten ponnistelujen lisäksi myös yrityssektori tekee parhaansa edistääkseen asiaa. Esimerkiksi suomalainen metsäyhtiö UPM, kiertotalouden ja uusiutuvien raaka-aineiden edelläkävijä, on ollut mukana Yrityskylä-toiminnassa sen alusta lähtien eli yhdentoista vuoden ajan.
”UPM oli ihan ensimmäinen yrityskumppani, joka lähti mukaan Yrityskylään, joten sen rooli on ollut erittäin merkittävä. UPM:n mukana olo on varmasti saanut muitakin yrityksiä lähtemään mukaan”, Solas sanoo.
Tällaisista kumppanuuksista tulee tulevina vuosia yhä tärkeämpiä, sillä seuraavan sukupolven on vastattava kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin niin yksityiselämässään kuin työelämässäänkin. Kun lapsia ja nuoria ohjeistetaan jo nyt hoitamaan tällaisia tilanteita, niin siitä on hyötyä sekä yrityksille että koko yhteiskunnalle.
UPM:n tulevaisuus löytyy tämän päivän kuudesluokkalaisista
Solas kertoo, että palautekoosteen mukaan jopa 76 prosenttia vastaajista tunsi Yrityskyläpäivän jälkeen ymmärtävänsä paremmin sitä, kuinka he voivat omilla valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön. Puolet kuudesluokkalaisista vastaajista kertoi Yrityskylän jälkeen ymmärtävänsä, mitä kiertotalous käsitteenä tarkoittaa.
Uusia vahvuuksia
”Yritykset ovat ne, jotka tuovat tiedon työelämästä ja omasta toimialastaan. Vaikka taloudellinen panostus on tietysti tärkeää, niin emme me pystyisi tuottamaan niin monipuolista sisältöä lapsille ilman kumppaneitamme”, Solas kertoo.
”UPM kertoo lapsille biotalouden mahdollisuuksista ja kansainvälisestä toiminnasta sekä siitä, miten tuotteita valmistetaan ja myydään. Se on sellaista osaamista, mitä meillä itsellä ei ole, mutta voimme saada sitä UPM:n kumppanuuden kautta.”
Koko projektin aikana UPM on tavoittanut yhteensä lähes 18 000 lasta Helsinki-Vantaan, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen Yrityskylissä, ja palaute oli hyvin positiivista. Helsinki-Vantaalla UPM:n vapaaehtoiset ovat toimineet myös apuohjaajina. Kaikki mukana olleet UPM:läiset pitivät kokemusta merkityksellisenä. UPM:llä ”työskennelleistä” lapsista 80 prosenttia kertoi saaneensa hyödyllisiä eväitä tulevaisuuteen. Lähes sama määrä lapsia kertoi oppineensa uusia asioita sekä löytäneensä myös itsestään uusia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita.
Ja kyllä, Yrityskylästä jää nuorille ihan konkreettisesti hyötyä omaan senhetkiseen elämäänkin. TATin vuosittaisen Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 72 prosenttia yläkouluikäisten Yrityskylässä vierailleista nuorista haki kesätöitä. Se oli noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole Yrityskylässä vierailleet.
Lue lisää:
Lukeminen ja vapaaehtoistyö avartavat maailmankuvaa
Biofore Share and Care: Keskitymme hankkeisiin, jotka tukevat lukutaidon ja koulutusmahdollisuuksien kehittämistä
Teksti: Markus Heikkilä
