Yhteistyön keskiössä on monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmat, joiden ratkaiseminen ei ole helppoa, vaan vaativat pitkäkestoista ja monialaista tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa. Tämä on vastuullisuustyön vaativa ydin, jonka sisäistäminen on edellytys onnistuneelle ja pitkäkestoiselle yhteistyölle. Tässäkään työssä ei ole oikotietä onneen, vaan vähäisillä resursseilla on tehtävä vaikuttavia toimia oikeaan aikaan.
Yritysyhteistyötä nuorten oikeudesta lukea
Lasten ja nuorten säätiö on tehnyt yritysyhteistyötä säätiön perustamisesta lähtien vuonna 2001. Yksi merkittävimmistä yritysyhteistyön onnistumisistamme on valtakunnallinen Read Hour -kampanja, jonka suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö. Kampanjassa koko Suomi haastetaan lukemaan tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9.”
Read Hour -kampanjan taustalla on hälyttävä tieto nuorten lukutaidosta: jopa kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta puutteellisella lukutaidolla. Viimeisimmästä PISA-tutkimuksesta selviää myös, että kaksi kolmasosaa pojista lukee vain, jos on pakko. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko lukutaito enää kaikkien oikeus Suomessa. Selvää on, että lukutaidolla on suuri merkitys kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotta myös tulevaisuudessa Suomen tärkein vientivaltti on lukeva kansa.
Read Hour sai innoituksen YK:n aloitteesta käynnistetystä kansainvälisestä Little x Little -kampanjasta, jossa kuusi maailman suurinta kilpailevaa mediakonsernia tekivät yhteistyötä nuorten hyväksi. Suomessa Read Hour -kampanjaan liittyi media- ja viestintäalan yritysten lisäksi useita muita eri alojen yrityksiä, oppilaitoksia, kuntia, kirjastoja, järjestöjä ja muita toimijoita. Tämä kuvaa hyvin suomalaisen vastuullisuustyön potentiaalia: yhdistämällä eri toimintatavat ja toimijat, saamme aikaan konkreettista muutosta yhteiskunnassa.
Read Hour -kampanjassa halusimme myös tehdä toiminnallista yhteistyötä nuorten parissa. Osana kampanjaa pääyhteistyökumppani UPM:n vapaaehtoiset kertoivat virtuaalisilla oppitunneilla yläkouluikäisille nuorille lukemisen merkityksestä ja itselleen merkityksellisistä teoksista. Tutkimusten mukaan roolimallit vaikuttavat myönteisesti nuorten lukemiseen. Lasten ja nuorten säätiön oman kyselyn mukaan nuoret myös lukisivat enemmän, jos löytäisivät itselleen enemmän kiinnostavaa luettavaa. Keskeistä vapaaehtoistyössä on kuitenkin kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus – sekä nuorille että UPM:n vapaaehtoisille.
Kannustetaan keskusteluun vastuullisuustyön tulevaisuudesta
Nuorten heikentyneen lukutaidon kohdalla saimme aikaan konkreettista muutosta laajalla rintamalla, mutta yritysten vastuullisuustyölle on selkeä tarve jatkossakin. Avun saajat, kohteet ja toimintatavat vaihtelevat, mutta alalla on huutava tarve pitkäkestoisista kumppanuuksista ja yritysten mahdollistamista resursseista, jotta kentällä tapahtuvaa toimintaa on mahdollista ennakoida. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mihin suuntaan haluamme rakentaa yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Vastuullisuustyön tekeminen ei enää ole itseisarvo, vaan työn tavoitteilla ja tuloksilla on merkitystä yhteiskunnallisella tasolla. On myös hyvä huomioida, että jos kohderyhmän näkökulmasta eri toimijoiden tekemä vastuullisuustyö sirpaloituu liiaksi, niin miten voimme pitää huolta toimintojen yhteensovittamisesta ja jatkuvuudesta?
Viime kädessä avainasemassa on kannustaa eri tahot, mukaan lukien julkinen sektori, käymään vuoropuhelua vastuullisuustyön tulevaisuudesta sekä alan trendeistä, onnistumisista ja hiljaisista signaaleista. Toisena vaihtoehtona on Read Hour -hengessä myötäillä kirjailija Tove Janssonin Muumipeikko-hahmon kaunista ajatusta elämän jännittävyydestä ja ennakoimattomuudesta sekä jäädä odottamaan uusia käänteitä vastuullisuustyöhön:
”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.”
Lisätietoa kirjoittajasta:
Hanna Koskenkangas vastaa säätiön yritysyhteistyöstä. Hänen osaamisalueitaan ovat yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät kysymykset ja erilaisten kumppanuuksien kehittäminen. Hanna on perehtynyt työurallaan erityisesti nuorten osallisuusoikeuksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.
